Ainijärven vartio

Ainijärven vartio oli erämaavartio kaukana muusta maailmasta. Lähimpään kylään oli matkaa 90 kilometriä. Se, joka viihtyi erämaassa palveli pitkään samalla vartioll. Maantie päättyi Tulppioon, josta oli vielä matkaa Ainijärvelle yli 10 kilometriä pelkkää erämaata. Oli vain jonkinlainen ura metsässä, mitä pitkin pääsi jeepillä ajamaan. Vartiolla oli silloin kaasu valot ja puhelinlinja oli vedetty kasvaviin puihin. Myrskyt olivat jokakesäinen riesa, kun puut kaatuivat linjan pälle.

Meitä ei ollut vuonna 1966 kuin 6 rajajääkäriä, kaksi aliupseria ja emäntä.

Vartion henkilöstö

Ylikersantti Pauli Vienola
Ylikersantti Valto Angeria
emäntä Katri Vienola
Ylirajajääkäri Olavi Knuutinen
Rajajääkäri Heikki Suokas
Rajajääkäri Kaino Turunen
Rajajääkäri Asseri Grönfors siirto Kemihaaraan 1969
Rajajääkäri Pekka Kimolin tuli 6.6.1966
Rajajääkäri Viljo Rapo tuli syksyllä 1966
Rajajääkäri Veikko Hannula tuli keväällä 1967
Rajajääkäri Martti Partanen tuli kesällä 1967
Rajajääkäri Oiva Luosujärvi tuli keväällä 1968

Tämän jälkeen tulivat
Rajajääkäri Erkki Lehtomäki
Rajajääkäri Kauko Mustonen
Rajajäkäri Ilmari Rovio
Rajajääkäri Hannu Posti

Viljo Rapo ja Martti Partanen lähtivät kantaaliupseerikouluun.

Talvella meillä oli latu Ainiharjussa. Sitä pitkin hiihdettiin Turusen Kainon kanssa lauantaisin ja pyhäisin. Yksi harrastus oli pahkojen etsiminen ja työstäminen kulhoiksi. Ruuanlaitto oli opittava kantapään kautta. Koulutuspäiviä oli myös. Ainijärven-Tuntsan kaira tulivat tutuksi eritoten talvella hiihtopartioissa.

Pekka Kimolin, 1965-66 sissikomppania, Lapin Rajavartiosto