Uusi kiikari rajapartiossa

Kerran tuli vartiolla puhetta, että mistä saataisiin sopivan kokoinen kaukoputki, jolla saataisiin rajantakaiset kohteet tarkennettua. Vienola sen muistaakseeni otti puheeksi koulutuksen aikana.

Meillä oli vain sotilaskiikarit ja minä sanoin, että isällä kiikarit, joita hän on käyttänyt ampumakilpailuissa – ja se on tarkka. Vienola sanoi kysypä sitä, jos rakuna antaisi sen sinun huostaan.Näin tein kun kävin vapaapäivillä kotona ja kerroin Vienolan terveiset. Isä sanoi, että kyllä se joutaa mutta älkää kolhiko sitä. Näin meillä sitten oli kaukoputki, joka kulki monen miehen repussa.

Tämä partio tehtiin kesällä ylikersantti Pauli Vienolan kanssa Kolsakoskelle. Tässä partiossa minulla oli ensi kertaa kaukoputki mukana. Kun sitten päästiin Rajavaaraan niin alettiin kattelemaan korkeinta kohtaa, joka löytyikin hyvin ja suunta valittiin kohteeksi. Edessä olevat männyn rassit kaadettiin sahalla pois tieltä. Yksi kanto jätettiin sopivan korkuiseksi. Otin putken ja jalustan, jonka kiersin kantoon kiinni. Sen jälkeen kaukoputki ruuveilla kiinni. Vedin toisen pään ulos ja aloin sitä kohdistamaan kohti vaaraa. Hiljaa putken päätä nostaen, ylöspäin kohti vaaran lakea ja aloin hiljaa kohdistamaan kohdetta. Vaaran päällä näkyi valvontalinja sekä linjan laidassa torni, joka näkyi erittäin hyvin.

Kun huomasin, että joku kiipesi parasta aikaa torniin, sanoin Paulille, että katopa mitä näkyy. Siellä kiipeää joku torniin, oli Paulin vastaus. Ota suunta ja kellonaika ylös. Siellä on partio. Sanoin, että laske hiljaa alaspäin ja katso tornin alapäästä näkyykö muita. Pauli alkoi laskemaan ja pääsi 8 venäläiseen rajavartijaan. Näin saatiin linjan sijainti tarkennettua ja vietyä se vartiomappiin.

Pekka Kimolin, 1965-66 sissikomppania, Lapin Rajavartiosto